Ari Koivunen syntyi vuonna 1984 Kouvolassa. Vuoden 2007 Idols-voittaja on entinen karaoken Suomen mestari ja sijoittui kolmanneksi karaoken maailmanmestaruuskilpailussa. Debyyttilevy Fuel for the Fire on myynyt tuplaplatinaa eli yli 60 000 kappaletta. Hänen tuorein levynsä Becoming ilmestyi kesäkuussa 2008.

Fuel for the Fire, 2007 (Sony BMG)
Becoming, 2008 (Sony BMG)

Luulisi Idols-tähden ystävien tietävän parhaiten: heidän mukaansa tähden jalat ovat pyörityksestä huolimatta pysyneet tiukasti maan pinnalla.

Mikä on ollut kuluneen vuoden aikana parasta?

- Keikat. Olen saanut tehdä duunia hyvässä porukassa ja unohtaa hanttihommat. Muistan nekin ajat, kun jouduin maksamaan siitä, että pääsin soittamaan. Yksi viimeisimpiä keikkojani ennen Idolsia oli vuonna 2006. Olin duunissa ravintolassa ja hoidin itselleni tuuraajan pariksi tunniksi, että pääsin naapuribaariin keikalle. Sain siitä korvaukseksi tyyliin kaksi kymppiä ja maksoin tuuraajalle kahden tunnin vuorosta satasen.

Kuinka paljon ammatin kylkiäiset kuten naiset ja ilmaiset tarjoilut kiinnostavat?

- Sivutuotteet eivät kiinnosta yhtään. Miksi niiden pitäisi? Esiintymisen jälkeen juhliminen on eri asia. Voi juhlia sitä, että jee jee oli hyvä keikka.

Mitä kulunut vuosi on opettanut?

- Olen oppinut tajuamaan, että ihminen on tarvittaessa yllättävän fiksu. Ihan täysi pellehän mä olen ja urpo, mutta pystyn käyttäytymään fiksustikin, jos täytyy.

Toukokuussa keikkailit Japanissa. Tarkoittaako se uuden mantereen valloitusta?

- Toivottavasti. Mikäs olisikaan parempaa kuin päästä uudestaan Japaniin. Levyni on mennyt siellä ihan hyvin kaupaksi, muistaakseni sitä on myyty yli kolme tuhatta. Suomalainen hevi toimii Japanissa helvetin hyvin: Stratovarius, Sonata Arctica ja Children of Bodom.

Käyttäydyit huhujen mukaan Kirkan muistokonsertissa tökerösti: et suostunut esiintymään kuin oman bändisi kanssa?

- Ensinnäkin ärsytti se, että viime juhannuksena multa kysyttiin alustavasti, olisinko kiinnostunut esiintymään konsertissa. Olin mikäpä jottei -meiningillä. Sen jälkeen kukaan ei enää kysynyt mitään. Monta kuukautta myöhemmin joku sitten soitti ja sanoi, että: ”Sähän olet vetämässä Kirka-konsertissa.” Kukaan ei ollut ensimmäisen puhelun jälkeen ilmoittanut asiasta. Jouduimme jättämään keikan muistokonsertin takia väliin.

Ensimmäisellä levylläsi on heviversio Kirkan biisistä Hetki lyö. Unohdit muistokonsertissa kuitenkin sen sanat.

- Ei käynyt edes mielessä, että emme muistaisi biisiä, jonka olemme esittäneet lähemmäs sata kertaa. Emme olleet vetäneet sitä keikalla muutamaan kuukauteen, joten osa sanoista unohtui.

Hävettääkö?

- Ei hävetä, live on liveä. Oli koomista, miten lehdet kirjoittivat ensin, että Hetki lyö oli paras biisi koko konsertissa. Kun se sitten tuli telkkarista, kriitikot haukkuivat. Siitä huomaa, kuinka suuri ero on livellä ja tallenteella. Ja kriitikot eivät ymmärrä mistään mitään. Funtsi, mitä artisteja on ehdolla Emma-gaalan muissa kategorioissa ja mitä Critic’s Choicessa. Kriitikoiden valitsemat biisithän ovat ihan käsittämätöntä kuraa, sellaiset eivät kiinnosta ketään muita kuin heitä.

Ensimmäistä levyäsi myytiin viime vuonna melkein 70 000 kappaletta. Harmittaako, että et saanut ainuttakaan Emma-pystiä?

- Ei. Mua ärsytti ainoastaan se, että Mokoma ei saanut metalli-Emmaa. Vaikka on Nightwishkin kova bändi.

Pidätkö Anna Abreun musiikista?

- Annan kama on sellaista, jota en kuuntele. Samasta syystä kuin en kuuntele hip hopia: tiedän jo kuulematta, että se on paskaa, kun en siitä mitään ymmärrä.

Idoli vai hevari vai mikä?
Pidätkö itseäsi uskottavana hevarina?

- Mitä tarkoittaa uskottava hevari? Seitsemänvuotiaana kuuntelin Napalm Deathia, Kissiä, WASPia, Metallicaa ja mitä ikinä. Nyt jotkut parikymppiset arvostelevat, että: ”Oletpa pelle, kun teet lasten heviä, joka ei ole uskottavaa.” Heidän pitäisi muistella, mitä itse kuuntelivat pienenä.

Toinen albumisi julkaistaan kesäkuussa. Oletko tehnyt sille itse paljon kappaleita?

- Mulla on himassa tehtynä thrash- ja death metal -biisejä, joita kelasin joskus duunata jollain muulla nimellä jonkun terapiabändin kanssa. Olemme seuraavalle levylleni tehneet biisejä bändin kanssa kimpassa. Moni ei tajua, että olemme bändi emmekä artisti ja taustabändi. Näillä näkymin noin puolet levystä koostuu omista biiseistämme.

Sinua ei taida ihan oikeastikaan kiinnostaa, mitä ihmiset sinusta ajattelevat?

- Ei se tunnu pahalta niin kauan kuin edes joku diggaa musiikistani. Jokainen on oman itsensä herra. On kivaa tehdä tätä duunia, olkoon kuka tahansa mitä mieltä vain. Jos joku diggaa, niin todella jees, jos ei, niin ei se ole multa pois.

Mikä tekee sinusta hyvän idolin?

- Ei varmaan yhtään mikään. Tai ehkä se, että tykkään musiikista. Idolin asema on häilyvä. Tuntuu siltä, että nuorten mielestä idoli on vain tyyppi, joka tekee musiikkia. Vanhempien mielestä idolin pitäisi olla isä, äiti, opettaja ja vaikka mitä samaan aikaan. Kaikki vanhemmat ovat kuitenkin itse täydessä vastuussa omista kakaroistaan. En suostu ottamaan kasvattajan roolia, mä teen musiikkia.

www.suosikki.fi

www.arikoivunen.fi

Aino-Kuutamo Uusitorppa